perjantai 28. kesäkuuta 2013

On niin ihanaa olla onnellinen

Pitkästä aikaa taas kirjoitan tänne blogiini. Jotenkin tuntuu vaan ettei oikeasti jaksa vain istua koneen ääressä kirjoittamassa, kun on niin paljon kaikkea tekemistä. En ole tainnut kertoa teille mun juhannuksestakaan. Aaton vietin mun poikaystävän kanssa, ja oli kyllä tosi hauskaa. Juhannus päivänä multa sitten meni ääni aivan täydellisesti ja kuumettakin taisi pikkaisen tulla joten se päivä meni siinä sairastellessa, kuitenkin mökillä :). Seuraavana päivänä piti sitten raahautua töihin ja voitte vain kuvitella kuinka paljon jäätelöä menee, jos aurinko paistaa ja juhannuksen viettäjät ovat lähdössä kotia päin. Se oli aivan kauhea päivä. En tiedä uskotteko, mutta ensimmäiset 2,5 tuntia töistä pyöritin vain jäätelö palloja. Jono vain jatkui ja jatkui, mutta asiakkaat vain vaihtuivat. Sen kahden ja puolen tunnin aikana ei ollut sellaista hetkeä jolloin minulla ei olisi ollut asiakasta. Mutta ainakin tekemistä oli.
Tämä viikko on kulunut rennoissa merkeissä kavereitteni kanssa. Poikaystävääni on ollut ihana nähdä ja mulle tuleekin häntä kauhea ikävä kun tänään olisi lähtö riparille. Kiian ja Nooran kanssa olen myös viettänyt tällä viikolla paljon aikaa, meillä on ollut pari ripari opiskelu päivää ja ensimmäisen päivän jälkeen he tulivatkin meille yöks. Aika lensi kuin siivillä ja naurettua tuli kyllä ihan tarpeeksi :))
Näissä merkeissä siis nyt mennään, ja 10.30 olisikin lähtö riparille. Toivottavasti siitä tulee mukava reissu ja kyllä mä uskonkin niin, sillä porukka on tosi hyvä.
Muutenkin se on tosi ihanaa huomata että mun elämässä on nykyään paljon muutakin kuin ne kaksi nimeltä mainitsematonta asiaa. Oon nykyään tosi onnellinen, sydämeni pohjasta ja on ihana taas jälleen elää.










Reippailtiin kanssa vähäsen metikössäkin, pikkasen kyllä ötökät söi xd



sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Helsinkiä, luontoa ja musiikkia

Viime viikko on kulunut nopeasti. Kaikenlaista tekemistä on ollut. Koko viikkona en ollut töissä, joten sain nauttia viime viikon täysillä kesästä. Poikaystävän kanssa vietimme mukavan leffaillan, ja toivottavasti näemme pian taas uudestaan ja meillä on yhtä hauskaa. Kiian kanssa olimme Radio Aallon konsertissa, ja kävimme siellä kuuntelemassa Anna Puuta, Laura Närheä ja Haloo Helsinkiä. Ei me kyllä alussa meinattu löytää sitä Kaisanniemen puistoa, missä konsertti järjestettiin. Onneksi ehkä  45 minuutin harhailun jälkeen, saavuimme onnellisesti paikalle ja saimme ihan hyvät paikatkin. Mahtava päivä kyllä siinäkin. Loppu viikon vietin metsässä, partioleirillä. Oon harrastanut partiota 8-vuotiaasta asti, ja käyn siellä siis yhä vieläkin. Ei se enää samanlaista enää ole, kuin pienempänä. Nykyään me olemme ne jotka suunnittelevat leirit ja vahtivat pienempiä, joten vastuuta on. Mukavia muistojakin on takana, ja myös tulevaisuudessa: mm. tulevat suurleirit ympäri maailmaa. Sen takia mä ehkä eniten kuitenkin viihdyn partiossa, koska voin olla siellä juuri sellainen  kuin itse haluan, en yhtään enempää tai vähempää. Kuitenkin siis mukava viikko takana ja suunta on tällä hetkellä muutenkin elämässä ylöspäin ;)






Tommosset vedettiin Spice icessä :)

torstai 6. kesäkuuta 2013

Ystävät

 Mulla on oikeastaan aika paljon kavereita. Niistä mulla on kuitenkin muutama todella tärkeä ystävä, joita ilman en voisi elää. Tällä hetkellä musta tuntuu että aikaa ei kuitenkaan riitä kaikille ystävilleni tarpeeksi ja olen siitä todella pahoillani. Haluaisin että aikaa olisi kaikille tasapuolisesti, mutta nykyään näin ei ole ollut.

Heinolassa asuvat suurin osa ystävistäni, mutta muutama ystävä asuu minusta kauempana, joten heidän tapaaminen on vaikeampaa. Yhtä ystävääni en ole nähnyt 8 kk:teen, ja se tuntuu aivan kauhealta sillä viime kesänä olimme yhdessä melkein aina ja meillä on paljon erilaisia muistoja yhdessä. Erästä ystävääni en ole nähnyt 2 kk:teen ja minusta tuntuu todella pahalta kun en ole voinut nykyään tavata häntä ja koen siitä syyllisyyttä :( Toivon että tapaisin hänet pian sillä ikävöin häntä kovasti. Eräs ihminen on tukenut minua monissa muutoksissani erittäin paljon yli vuoden ajan ja koen hänet minun roolimallinani, näin häntä viimeksi kolmisen viikkoa sitten ja toivon että tein hänet ylpeäksi eräällä teollani. Tapasin tässä reilu viikko sitten ystäväni, josta olen todella ylpeä. Hän on ihana ihminen, ja minusta tuntuu että ymmärrämme toisiamme erittäin hyvin.

Heinolassa asuvia ystäviänikään en ole nykyään nähnyt tarpeeksi, sillä töitä on ollut niin paljon. Normaalisti tapaan heitä melkein joka päivä, mutta nykyään se ei ole ollut mahdollista. Toivon että he kaikki kuitenkin ymmärtävät, sillä he ovat minulle niin rakkaita. <3




Lyhyesti sanottuna ainakin tähän asti viikko on mennyt töitä tehdessä. Sain onneksi viettää vapaapäivää eilen ja tänään, mutta huomenna menen takaisin pyörittelemään jäätelö palloja. Vapaapäivät vietin poikaystäväni kanssa ja parhaan ystäväni Kiian kanssa. Molempina päivinä oli tosi mukavaa ja sain rentoutua kunnolla töistä. Kiia on nyt sitten saanut mopokortin, ja tietenkin hän halusi kyytsätä minua sillä. Mua vaan ei ole niin helppo kyytsätä, sillä taidan hiukan pelätä olla mopon kyydisssä. Kiia oli tekemässä käännöstä ihan rauhassa, kun minä kauhuissani tartun kiinni ohjaus tankoon, sillä pelkäsin että koko mopo kaatuu. Ei tainnut olla ihan viisas juttu se, sillä veikkaan että Kiia kuitenkin ajaa paremmin kuin minä. Lopulta irrotin kädet ohjaustangosta eikä meille tapahtunut onneksi mitään. Kuvailemassa käytiin myös Kiian kanssa ja profiilikuvakin löytyi. Tänään olin myös kylpylässä mukavassa porukassa, josta en kyllä edes kaikkia kunnolla tuntenut, mutta eihän se haittaa, kivaa oli. Että sellaiset vapaapäivät.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Mitköhän tämä kesä tuo tullessaan?


Kesäloma, ihana sana. Mitä se tuokaan mieleen? Mansikoita, aurinkoa, värejä, rusketusraitoja, hyttysenpuremia, jäätelöä, uimista...
Toivon että kesäni tulisi sisältämään näitä asioita. Viime kesäni ei ollut kovin erikoinen, oikeastaan se oli. Se oli oudoin ja erilaisin kesäni ikinä. Sellaista kesää en kyllä halua enää kokea. Haluaisin kuitenkin kaivaa itsestäni esiin sen saman ihmisen, joka oikeasti oli vahva, aina minusta ei tunnu enää niin vahvalta.
Kesän alkamista juhlistimme ystävien kanssa syömällä mansikoita ja katsomalla leffaa. Mulla oli kyllä tosi kivaa, ikävää vaan kun ei kaikki päässyt eilen olemaan. 
Kuitenkaan en sen enempää vapaapäivistä päässyt nauttimaan, sillä työt odottavat. Nälkäiset ihmiset odottavat jäätelöitään ja suuttuvat, jos ei niitä tule saman tien, no ei nyt sentään. Kuitenkin, siis töissä olin tänään ja kiirettä piti, mutta kuulemma kiirreisempiä päiviä on vasta tulossa. Iiks! Alkaa kyllä jo hiukan pelottaa miten minulle käy, syövätkö nälkäiset ihmiset minut elävältä? ;) Keskiviikkona minulla onneksi on vapaapäivä tiedossa ja iloiseksi yllätykseksi torstaikin tulee olemaan vapaapäivä. Näin minun kesäni siis starttaa, mutta saanpahan työkokemusta ja tekemistä.