sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Mieti niitä positiivisia asioita

















Oisko se aika nyt kun syksyinen luonto on kauneimmillaan? Musta ainakin tuntuu siltä. Ilma on viileä, mutta silti ei mieleni ole maassa. En hirveästi pidä syksystä, mutta tänä vuonna olen oppinut näkemään siinä jotain hyvääkin. Monesti syksyisin on paljon kokeita ja muuta stressiä, silti luonto menee eteenpäin menojaan ja valmistautuu rauhassa talveen. Talven voisi kyllä muutenkin skipata. En pidä siitä juurikaan. Viimeksi kirjoitin talven hyvät puolet, mutta huonoja löydän siitä kuitenkin niin paljon enemmän. Ehkä vain pitäisi keskittyä niihin hyviin puoliin, silti talvessa (ja myös syksyssä) iskee joka vuosi se kauhea kylmyys...

Viikon liikunnat:
Maanantai: -Liikunnan harrastekurssi Hölkkälenkki 5 km
- 8,1 km juoksu 38.50 min
Tiistai:- Uinti cooper 12 min 540 m
Keskiviikko: - Juoksu 17.4 km 1 h 30.21 min
Torstai: Lölläilyy ( lepoa )
Perjantai: myöskin lölläilyy
Lauantai: -Ilvespolku juoksulenkki 11.3 km 59.10 min
Sunnuntai: - Menen kohta tekemään vauhtitreenit juoksussa :)

Ensi viikko mennäänkin sitten kevyemmin sillä ensi lauantaina olisi luvassa taas puolimaraton ja aionkin parantaa viimeistä puolimara aikaani. Hyvää sunnuntai päivää kaikille! :)

torstai 26. syyskuuta 2013

Hymyä huulissa :)





Ajattelin teille tulla kirjoittamaan nyt, sillä mulle on tapahtunut tosi kivoja asioita viime aikoina. Mä oon niin onnellinen oikeastaan kaikesta. Maanantaina mulla oli ihana ilta poikaystävän kanssa, katsottiin leffaa ja mun poikaystävä sai sen superkatseella taas mun koneen toimimaan. :D  Tiistaina olin kavereitten kanssa ja sain nauraa vatsani kipeäksi. Oli ihana vain olla sisällä ja juoda lämpöistä kaakaota, ja tietenkin nauttia hyvästä seurasta. Ulos meno ei tullut kuuloonkaan. Milloin tuosta ilmasta tuli oikeasti noin kylmä? Talvi ( todellakin talvi :D ) iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ulkona on melkein nollakeli ja luntakin on satanut, ei tietenkään pysynyt maassa ( luojan kiitos ). Talvi on siis vuodenaika, jota vihaan. Okei viha on aika negatiivinen käsite, mutta en siis pidä talvesta. On kylmä ja kolea, juostessa ja muutenkin pitää olla kauhea kerros vaatteita ja erityisesti juokseminen on silloin raskaanpaa. Kolme hyvää puolta talvessa kuitenkin ovat:
- Talvi on rakkauden vuodenaika, ainakin minun mielestä. Kaikkien tekee mieli käpertyä jonkun kainaloon.
- Talvella voi käydä lautailemassa ( enhän mä toki juoksua lopeta :p )
- Talvella on joulu. Sekin oikeastaan menee tuohon rakkaus kategoriaan.
Mitä hyvää teidän mielestä talvessa on ?

Muutenkin elämäni hymyilee. Mulle on tullut askissa kommenttia että mulla ois ehkä mahdollisuus päästä urheilu lukioon. Toisaalta vähän kyllä epäilen, sillä mitä luultavammin mun pitäisi olla SM-tasolla, ja siellä en kyllä vielä ole. Saahan sitä aina uneksia ja yrittää. Mutta vaikken SM-tasolla olekaan, oon tehnyt tällä viikolla juoksussa kaksi mun ennätystä. Maanantaina juoksin 8.1 km 38.50 min ja eilen juoksin viikon pitkän lenkin eli 17.4 km aikaan 1h 30.21 min, eli jos olisin juossut puolikasta olisin ollut n. 1.50 h maalissa (jos kaikki oisi mennyt hyvin) Enkä edes juossut vielä ihan täysiä, oisin siis voinut juosta vielä kovepaakin. Oma kehittyminen kyllä piristää, vaikkei noilla vielä urheilulukioon pääsekkään.
Sitten vielä yksi mukava yllätys :D Pääsen juoksemaan taas puolikkaan, nyt vain siis Hangossa. Aivan mahtavaa!! Oon niin innoissani, nyt yritän  kovempaa kuin viimeksi. Mutta kuitenkin olen varovainen, sillä en halua että teen samaa virhettä kuin kaupunkipuistojuoksussa. No mutta näin siis minulla, entäs teille ??


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kauhua sekä elokuvissa, että muutenkin :)

Mulla on takana mukava viikko. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, en oikeastaan edes tiedä mistä kirjoittaisin. Kokeita on ollut, yksi ainakin varmasti meni hyvin. Jotenkin vaan oon oikeestaan aika kummissani muutamaan asiaan tässä elämässä. Oon miettinyt paljon mitä mä haluun tulevaisuudellani tehdä, mutta mitään täydellistä vastausta en ole kuitenkaan löytänyt. Mua on mietityttäny paljon tämä mun juoksu harrastus, ja se että voisiko juoksusta tulla mulle ammatti. Musta ois ihanaa olla juoksija. Mutta unelmaksi se vain taitaa jäädä. Unelmani tavoittelemisessa mua varmaan auttaisi, jos pääsisin Salpausselän urheilu-lukioon. Sinne on vain niin kovat vaatimukset, että en tiedä hyväksyttäisiinkö minua sinne. Mun pitäisi saada valmentaja tai jotain jotta ehkä mahdollisesti sinne pääsisin. No mutta onneksi mulla on vielä aikaa miettiä näitä, syntyjä syviä ;)
Kavereitten ja poikaystäväni kanssa olen viettänyt aikaa, lähinnä sisällä koska ulkona on ollut aika huono sää :( Katsottiin tuossa keskiviikkona kauhuleffa kavereitten kanssa, ja kaverit onnistuivat pelästyttämään minut ainakin viisi kertaa elokuvan aikana XD. Oon ehkä liian säikky kauhuleffan aikaan :D
Iskällä vietin sitten puolestaan viikonlopun. Oli kyllä niin ihanaa nähdä pikkuveljeä ja käydä muutenkin pyörähtämässä Helsingin maisemissa. Perjantai iltana kävin heittämässä 17.5 km pituisen pitkiksen Helsingin ( Lauttasaaren ) mystisessä yössä. Oli kyllä vähän pelolttavaa, kun lauttasaaren päivisin ihana lenkkipolku, muuttui illalla pilkkopimeäksi metsäksi ( ei edes katulamppuja ). Syke nousi jo pelkästä pelosta. Mutta elossa ollaan vieläkin, ei mua Lauttasaaren metsän möröt syöneet :p


Curry kanaa ja puuroriisiä, sillä muu riisi oli loppu. Tietenkin kaverina salaattia, leipää ja milkkii :D


Pieni söpöläinen ;)



Ja uusi profiili kuva vaihdettukkin on :) Mites teidän viikkonne sujui? :)

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Kissanpentuja ja suklaakeksejä

Viikonloppu on sujunut oikein mukavasti. Eilen kävin tekemässä tuon viikon pitkän lenkin eli 17 kilometriä. Juoksin vierumäelle ja siellä juoksentelin ehkä semmoiset 4 kilsaa ympäriinsä urheiluopistoa. Juoksin ilvespolkua pitkin ja Vierumäelle mentäessä polku rupesi kapenemaan ja kapenemaan. Lopulta sitten juoksin ihan perinteisellä kivi ja kanto polulla, korkeita ylämäkiä ja jyrkkiä alamäkiä. Ainakin mäki treeniä tuli tehtyä ja kauniita masemia katseltua.
Lauantai iltana olin syömässä maisterissa, ihanassa seurassa. Mulla oli kiva ilta ja se jäi mulle mieleen pitkäksi aikaa. Ruokakin oli mainiota, mutta seura parasta :)
Tänään oon puolestaan käynyt katsomassa meille tulevaa uutta asukkia Nastolasta ja leiponut suklaakeksejä. En olekkaan tainnut teille vielä kertoa, että meille muuttaa 8 vko kuluttua kolmas kissanpentu. Ihastuin kisuliin heti, sydämeni oikein suli kun näin sen pienen harmaan pörrö pennun ( ja ne muutkin :D ). Se on varmasti juuri oikea meidän perheeseen.


Siinä se ois pikkuruinen neliviikkoinen kisumme :)





Yllä olevassa kuvassa meidän tulevan kisun sisaruksia :)


Aivan sairaan hyviä keksejä oli :)
Kiinnostaisiko resepti??

Pähkinäiset-kookos-suklaa keksit

250 g margariinia
5 ½ dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 ½ dl sokeria
1 ½ dl fariinisokeria
2 tl vaniljasokeria
2 munaa
200 g Fazer Hazelnut suklaata
1 dl kookoshiutaleita (korvata voi kaurahiutaleilla, mantelirouheella/lastuilla tai muilla pähkinöillä)

Sulata margariini. Yhdistä vehnäjauhot, kaakaojauho, leivinjauhe ja suola keskenään. Sekoita margariinisulaan sokerit. Lisää joukkoon munat vispilöiden. Lisää joukkoon jauhoseus, rohittu suklaa ja kookoshiutaleet. Tee pieniä ( tai suurempia ) kasoja pellille ja paista 175 asteessa 10 minuuttia ( paista kauenmmin jos isoja ).

Juu ja siis tuolle pikku pörriäiselle saa keksiä vapaasti nimiä ja pistää kommenttiin vaan ehdotuksia :) Meillä ei nimittäin tiedetä miksi tuota alamme kutsumaan.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Huomenta ihmiset !


Kaunis syys-aamu on taas koittanut ja mikäs tässä, vapaapäivää vietellessä? Asiat on mulla jotenkin taas tosi hyvin, ei mulla nyt erikoisen huonosti mikään ole ollutkaan, mutta silti. Itseään täytyy aina välillä muistuttaa siitä kuinka hyvin kaikki itsellään oikeasti on. Perhe, ystävät, poikaystävä, terveys... asioita joita en koskaan halua menettää, ja ne minulla on. 

Toisinaan vaan en riitä itselleni. Odotan itseltäni usein liikaa ja mun pitäisikin vain olemaan armollisempi itselleni, aina en vain pysty kaikkeen mihin haluaisin. Oon tosi vahvoilla nyt, mutta se pilkisti hetki sitten taas. Ja muistin sen olemassa olon. Mä en antanut sen kuitenkaan viedä mua, tää on mun elämä jota mä määrään itse. Kaikki ei välttämättä ymmärrä tätä mitä juuri sanoin, mutta sitä voi yrittää miettiä omalle kohdalleen. 
Me jokainen itse päätetään mitä me tältä elämältä halutaan ja kuinka me sitä eletään. Ei kukaan tai mikään saisi määrittää sitä puolestamme. Niin se vain on.

Eilen olin Roosan, Kiian ja Katan kanssa Lahdessa ostoksilla. Triossa siis kierreltiin ja hauskaa oli. Muutamaan kertaan käytiin samassa kaupassa, koska joltain oli aina unohtunut ostaa jotain "tärkeää" ja jouduttiin siis välillä palaamaan takaisiin. Käytiin subissa subeja syömässä ja sitten oikein italialaisilla jäätelöillä ciaó cafessa. Söin valkosuklaa- ja suklaa jäätelöa. Myös kookosjätski oli tosi hyvää, mitä mun oli aivan pakko maistaa Katan annoksesta. Aivan mahtava päivä oli ja kiitän kaikkia murusiani siitä. 

Oma aamuni on sujunut oikeastaan aivan loistavasti. Sain juuri syödä rauhassa aamupalaa, eikä mikään ole määrittänyt olemustani millään tapaa. Nyt vain löhöilen läskikasan päällä ja datailen netissä. Kohta olisikin vuorossa viikon pitkä juoksu lenkki ja illalla sitten syömään oikein ravintolaan <3.

Eikös se yleensä ole niin että ennen kuin syödään pitäisi ottaa kuva? Nojaa... nyt näin päin ( unohtu ) Ainakin huomaa että hyvää oli :)


Juu jos tuosta kuvasta mitään selvää saa niin ostin talveksi talvijuoksu-legginssit. Ettei talvella tarvitse lenkeillä sitten niin paljon päällä olla. Kuvasta huomaa että vyötärö on aika jäykkä eikä veny yhtään.





Me and my friend läskikasa <3

tiistai 10. syyskuuta 2013

Puolimaraton, nyt se on koettu



Puolimaraton... Mä todella pystyin siihen. Unelmasta tuli totta ja pääsin tavoitteeseeni. Seuraavaa päämäärää en tiedä, mutta ehkä sekin sitten joskus taas tulee :)
Maraton aamuna olin tosi jännittynyt. Mua ei enää pelottanut, vaan odotin innolla sitä että juoksu alkaisi. Juoksijoita oli puolikkaalle ilmoittautunut 1400, mutta ilmeisesti 1200 vain pääsi maaliin ( syystä tai toisesta ). Joten väkeä siis oli aika kivasti. Siihen vielä päälle kympin juoksijat, täys-maratonin juoksijat ja rullaluistelijat. Omaksi ajakseni tuli 2.00.59 h, eli minuuutti yli tavoitteeni. ( Oon ihan tyytyväinen ) Sijoituin kuitenkin 522. eli olin alle puolivälin.
Matka taittui oikeastaan aika kevyesti. Alkumatkan juoksin tahtia 5.45-6.10 min/km. 12 kilometrin jälkeen aloin kiristää tahtia. Juoksin sellaisella 5.30-5.45 min /km tahdilla. Kun kilometrejä oli jäljellä enää kolme (18 km kohdalla) kiristin tahtia entisestään, 5-15-5.30 min/km. Viimeisen kilometrin juoksin tahtia 5.10 min / km ja viimeiset sata metriä juoksin niin lujaa kuin jaloistani pääsin. Se oli oudoin tunne ikinä elämässäni, ne väsyneet jalat antoivat lopussa aivan kaikkensa eikä se tuntunut millään tapaa pahalta, koska mä halusin vaan juosta, ensimmäisen puolikkaani kunnialla loppuun.
Vaikken tavoitteeseeni päässytkään, ei se minua haittaa. Paljon parempi että hiukan liian hitaasti, kuin liian nopeasti ja sitten puolessa välissä matkaa iskisi kramppi ja homma jäisi siihen. Mulle jäi matkasta hyvä kuva ja myös ihmisistä, joiden kanssa rupattelin niin matkalla kuin maalissakin :D. Eikä tämä puolimaraton tule jäämään minun viimeisekseni, älkää luulkokkaan ja ensi kerralla vielä parempi aika.


Me after hard training ;)





Ja mitallinkin sain muistoksi, ikimuistoinen kokemus todellakin oli :)

perjantai 6. syyskuuta 2013

Puolimaraton huomenna

Huomenna olisi sitten luvassa se odottamani puolimaraton. Jännitys on korkea, mutta olen päässyt sen vaiheen yli jo että murehdin sitä mikä voi mennä pieleen. Toivotaan ja keskitytään nyt siihen että kaikki menee hyvin. Ei tämä maailma murehtimalla miksikään muutu. Hiilaritankkausta olen tehnyt, ja suklaatakin siinä ohella tullut syötyä (hiilareita niissäkin on :p ). Olen aivan täynnä muroja ja pastaa, mutta banaaneja vielä menee.
Viikko on mulla mennyt vähemmillä juoksu matkoilla, kuin yleensä, mutta kovaa olen joutunut juoksemaan monesti. Tiistaina koulussa otettiin cooper ja tulokseksi sain 2750 metriä. Menin kyllä aivan maitohapoille, koska en lämmitellyt en yhtään. Keskiviikkona puolestaan oli yleisurheilu kisat ja aikani oli vissiin 3.50 min jos mä oikein muistan. Illalla vielä palauttelu lenkki puolessa tunnissa 5.7 km. Olin kyllä ihmeellisen poikki sen jälkeen, vaikka matkaa ei viikolta tullut juuri mitään. Voivatko tuommoiset nopeat urheilusuoritukset olla rankempia minulle, verrattaen normaaleihin pitkäkestoisiin suorituksiin? Näin se kai on.
Kohta lähdemme siis Kuopiota kohti ja toivottavasti kaikki menee putkeen :) ( Ainiin ja pahoittelen alla olevien kuvien laatua kännykkä ja webbi xd )




maanantai 2. syyskuuta 2013

Kummastus

Aattelin tässä kirjoittaa, koska oma treenini peruuntui tänään. Syynä peruuntumiseen on kummallinen olo. Ei mulla kuumetta ole, mutta aina välillä tosi kuuma ja päässä kumma olo. Päätin siis jäädä kotiin lepäämään. Mulle kotiin jääminen on oikeasti tosi vaikeaa, ja itsensä kuunteleminen. Välillä sitä miettii että eikai tämä vaan ole mikään tekosyy, jottei tarvitsisi lähteä lenkille? Ei se kuitenkaan minun kohdallani niin ole. Mä treenaan aina silloin kun mun pitääkin, ja tosi mielelläni, mutta mun on vaan opittava kuuntelee kroppaani. Varsinkin tällä viikolla. En halua että viikonloppuna koittava puolimaraoni menee sivu suun, koska en ole osannut levätä.
Muutakin asiaa minulla oli. Itse asiassa paljon tärkeämpää. En mä sitä tähän suoraan sano mutta edes jotenkin. Mä myönnän sen. Mua pelottaa. Ja oon tosi hämmentynyt. En oikein tiedä mitä pitäisi ajatella tai sanoa, vai olla vaan hiljaa. En tiedä.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kiirettä ja ihania hetkiä

Viikko on taas vierähtänyt, ja vasta tänään pääsin tänne blogin puolelle kirjoittelemaan. Mulla on ollut kauheasti menoa kaikkialle. Välillä aivan suunnittelematontakin, jolloin on tullut taas ajatelleeksi: "Ihanaa! tätä tää elämä on, elämä pienien yllätysten kera" Vaikka mitä on siis tapahtunut. Ei mitään maata mullistavaa, mutta kuitenkin. Oon viettänyt aikaa poikaystän ja ystävieni kanssa, ja  oon kyllä nauttinut joka päivästä tällä viikolla, aivan heidän ansiostaan. Koulusta en oikein osaa sanoa miten se on lähtenyt käyntiin... en oikein tiedä hyvin vai ihan siedettävästi, sillä olen sellainen ihminen joka harvoin on suorituksiinsa tyytyväinen. Tavoitteet ovat siis toisinaan minulla liian korkealla.
Ja vaikka viime viikolla kipeänä olinkin, pääsin tällä viikolla takaisin lenkkipolulle. Sitä minulla olikin jo oikein kovasti ikävä. Kyllä on pakko sanoa että jännittää aivan kauheasti, viikon päästä koittava Kuopion puolimaraton. Mitään tavoite aikaa minulla ei ole, haluan vain juosta sen läpi. Mutta entä jos jokin ei menekään putkeen?
Ja tästä viikonlopusta kirjoittelisin sen verran, että mulla on ollut aivan mahtava viikonloppu. Poikaystäväni kanssa olin perjantaina ja lauantaina. Perjantaina oli ihanaa, kuten myös lauantaina.  Perjantaina katseltiin leffaa ja naurettiin vaan. Lauantaina lähdettiin Lahteen ostoksille, ja matkaan mulla tarttui paljon kaikenlaista. Seura oli kuitenkin aivan paras. Kiitos vielä kerran poikaystävälleni.





Ja siinä ovatkin lauantain ostokset :)


Lisäilin vähän niittejä kenkiini :)
Niitit from: H&M ja conssit from: Spirit Store






Tänään sitten töihin ja leffailta tiedossa :) Mitkäs on teidän illan suunnitelmat?